Oli syksyisen kolea ilma,tuuli tuiversi hiukseni sekaisin kun kävelin kivikatua pitkin,olin menossa ostarille kuluttamaan luottokorttia,vastaani käveli vanha nainen jolla oli päällään rikkinäiset vaatteet ja likaiset kengät,hänellä oli mukanaan vain pussillinen tavaroita ja koira,tuo nainen näytti kuitenkin maailman onnellisimmalta ihmiseltä,keräsin rohkeuteni ja menin kysymään tarvitsisiko hän apua,nainen hymyili ystävällisesti ja totesi "ei kiitos,minulla on kaikki mitä tarvitsen,ilman uusia vaatteitakin ja rahaa voi olla onnellinen" hymyilin naiselle joka jatkoi matkaansa,pysähdyin hetkeksi ja jäin miettimään naisen sanoja,olin jo melkein ostarin sisällä,liukuovet avautuivat ja sisältä tuli lämmintä ilmaa ja ihmisten puhetta,käännyin ympäri ja lähdin kävelemään aivan toiseen suuntaan,menin pelastus armeijan kirpputorille,tiesin että sitä kautta rahani menevät hyvään tarkoitukseen,ostin sieltä ihanat tennarit ja kauniin vihertävän villapaidan+lapaset kyselin myyjiltä heidän työstään ja kiinnostuin vapaaehtois työstä,olisi ihanaa tajuta että voin auttaa hädänalaisia ihmisiä ihan vain ostamalla vaatteitani hyvään tarkoitukseen menevältä kirpparilta,kun illalla pääsin kotiin avasin vaatekaappini oven,siellä oli paljon vaatteita jotka olivat hyväkuntoisia mutta joita en itse enää käyttänyt,pakkasin puhtaat vaatteet laatikkoon ja otin kirjahyllystä hevoskirjoja mukaan,lähdin aamulla naapurin kyydissä kaupunkiin,hän jätti minut pelastusarmeijan kirpparin eteen,nousin autosta ja vein laatikot sisälle,he neuvoivat minua missä päin kaupungissamme on vaatteiden keräyspiste josta vaatteet lähettettäisiin köyhille,nainen neuvoi minut paikalle ja siellä lajittelimme vaatteeni tuli hyvä olo kun tiesin että nyt joku jolla ei ole varaa ostaa uusia vaatteita saa minun hyvin säilyttetyjä ehjiä ja lämpimiä paitoja,takkeja ja hyviä käyttö housuja,haastan teidän blogini lukijat tekemään samoin,tehkää joka viikko yksi hyvä työ millä autat ihmisiä joilla ei ole mahdollisuutta mennä kauppaan ja ostaa sieltä mitä haluaa,ole sinä se ensimmäinen kaveriporukasta joka lahjoittaa vaatteitaan köyhille,ehkä kaverisikin kiinnostuvat asiasta? toivon niin ainakin,toivotaan että mahdollisimman moni auttaisi vähävaraisempia,tai tekisi lahjoituksia vaikka lastenklinikoille,viemällä sinne omia satukirjojansa joita ei enää lue,tai pestyjä vanhoja pahmolelujansa joille ei enää leiki,ihmiset arvostavat apuasi ja lasten silmistä näkee kuinka onnelliseksi hän tulee saadessaan uuden pehmoeläimen jonka vieressä nukkua.

-Meisy